RSS

Hankkeen aikana englannin opetukseen vakiintuneita käytäntöjä

1. PLE tuntityöskentelyssä

Opiskelijoita kannustetaan tuomaan omia laitteitaan oppitunneille ja heitä opastetaan erilaisiin työtapoihin. Opettaja antaa vaihtoehtoja opetettavien asioiden työstämiseen ja selittää niiden hyödyt. Opiskelija valitsee itselleen tehokkaimmat tai mieluisimmat vaihtoehdot ja työskentelee itsenäisesti joko yksin, parin kanssa tai ryhmässä.

Useimpien kurssien aikana pyritään toteuttamaan itsenäisen työskentelyn viikko, jonka aikana opiskelija saa itse valita annetuista tehtävistä haluamansa ja toteuttaa ne omalla tavallaan. Opiskelija on tällöin itse vastuussa omasta ajankäytöstään ja esimerkiksi antaa itse itselleen kotitehtävät. Opiskelija kirjaa tehtävät ja ajankäytön opiskelupäiväkirjaan ja arvioi itse omaa suoritustaan.

2. Yksin työskentelystä pari- tai ryhmätyöskentelyyn

Mahdollisuuksien mukaan pulpetteja on pyritty sijoittelemaan siten, että opiskelijat voivat luontevasti tehdä yhteistyötä. Opiskelijat istuvat esim. pitkissä pöydissä toisiaan vastapäätä tai neljän hengen ryppäissä.Tehtävänannoissa käytetään runsaasti pari- ja ryhmätöitä.

Haasteena tässä työtavassa on keskittymisen herpaantuminen, tällöin työskentelyn vaiheet on ohjeistettava tarkasti ja annettava aikarajat työn valmiiksi saattamiseksi. Lisäksi opettajan tuki ja valvonta työskentelyn aikana on tärkeää.

Pari- tai ryhmäkokeiden kokeilua jatketaan. Heikosti englantia osaavien valvottu pienryhmäkoe on osoittautunut tehokkaaksi kurssin uusintakokeissa. Ryhmäkokeiden käyttö laajemmin vaatii vielä kehittelyä ja eriytystä. Lisäksi suuret ryhmäkoot ja tilajärjestelyt vaikeuttavat niiden toteuttamista.

3. TVT pysyvästi opetuksen osaksi

Kaikkiin kursseihin on luotu Moodle-pohja, jolta löytyy kurssin keskeisten asioiden kertausmateriaalia ja linkkejä. Kurssin aikana hyödynnetään opiskelijoiden kännyköiden suomia mahdollisuuksia, mm. Socrativen ja Quizletin käytössä.

Tulevaisuudessa, kun opiskelijat alkavat tuoda muitakin laitteita oppitunnille, voidaan TVT:tä hyödyntää laajemminkin. Mm. yhteiskirjoittaminen otetaan vakiintuneeksi työtavaksi, kunhan tarvittavia laitteita on mukana tarpeeksi. Nyt työtapa on kaatunut laitteiden puutteeseen tai kännyköiden soveltumattomuuteen esim. googlen Driven käyttöön.

4. Vertaisoppiminen

Osa kurssin pakollisista töistä tehdään julkisille alustoille verkkoon. Esim. englannin 2. kurssissa opiskelijat äänittävät puheensa Audioboohon ja englannin 5. kurssissa opiskelijat kirjoittavat kaksi pidempää kirjoitustehtävää blogiin, jolloin he voivat kuunnella tai lukea toistensa suorituksia ja ottaa niistä mallia. Kommentointitehtävät ohjaavat heitä myös rakentavan palautteen antamiseen. Vertailemalla toistensa töitä, he saavat myös realistisemman kuvan omasta taitotasostaan muihin nähden.

Verkkoon toisten nähtäville ladatut tehtävät myös useimmiten tehdään huolellisemmin ja niitä työstettäessä kielenhuoltotyökalujen käyttöä (esim. spell check, grammar check, sanakirjat) tulee harjoiteltua ja niiden avulla kielen rakenteista opitaan taas uutta.

5. Oman oppimisen seuranta ja arviointi: Folder

Opiskelijoille jaetaan kurssin alussa taitettu A3, johon on tulostettu valmiiksi sanakokeiden paikat sekä itsenäisen työn viikon itsearviointilomake. Kurssista riippuen, siihen on tulostettu muitakin kurssin tehtäviin liittyviä vastauskohtia, esim. tilaa käännöslauseille tai muistiinpanoille.

Folderin tarkoitus on antaa opiskelijalle kokonaisvaltaisempi kuva omasta edistymisestään ja työskentelystään kurssin aikana. Kurssin loputtua opettaja kerää folderit ja arvioi niiden sisällön. Itse tehtävien lisäksi folderissa arvioidaan opiskelijan kykyä arvioida ja analysoida omaa suoritustaan. Huolellisesti täytetty folder vaikuttaa arvosanaan positiivisesti kun taas huitaistu tai puoliksi tyhjä folder vaikuttaa arvosanaan alentavasti.

6. Opettajien välinen yhteistyö ja jakaminen

Opettajat suunnittelevat osia kurssista yhdessä ja jakavat toisilleen materiaalia esim. Googe Driven tai Dropboxin kautta.Tällä hetkellä Google Drivea käytetään materiaalin yhteismuokkaukseen ja Dropboxia valmiiden tuotteiden jakamiseen.

Myös käytettävät verkkoalustat jaetaan: Samaan blogiin kirjoittavat useamman opettajan ryhmät ja samaa Moodlekurssia käyttävät useat opettajat. Näin työaikaa säästyy, kun kaikkea ei tarvitse tehdä alusta asti yksin ja toisaalta materiaalin parastaminen on helpompaa ja hyödyttää kaikkia osapuolia. Vertaisoppimista tapahtuu sekä opiskelijoiden että opettajien välillä.

Yhteisalustojen kautta myös koulujen välinen tai jopa kansainvälinen yhteistyö on huomattavasti helpompaa ja yhteistyötä voi tehdä projektiluontoisesti esim. pelkän blogitehtävän verran.

Mainokset
 

Avainsanat: , , , , ,

Quizlet sanapelialusta

  • http://quizlet.com

    29. syyskuuta 2013

    Mikä on ja mihin soveltuu?

    Quizlet on sana- tai vastinpareihin perustuva pelialusta. Se luo valmiista setistä kädenkäänteessä erilaisia harjoituspelejä ja jopa kokeen.

    Quizlet soveltuu etenkin vieraiden kielten opiskeluun, mutta myös muihin oppiaineisiin esimerkiksi terminologian opiskeluun.

    Näin se toimii:

    • Mene sivustolle quizlet.com. Voit kirjautua sinne joko facebook- tai google-tunnuksillasi tai voit rekisteröityä palveluun erikseen.
    • Valitse settisi sanapalstojen kieli. Myös suomi löytyy joukosta.
    • Luo setin sanaparit. Voit laittaa toiseen sarakkeeseen sanan ja toiseen joko määritelmän tai käännöksen. Luo niin monta sanaparia kuin on tarpeen. Tallenna.
    • Jaa settisi linkki opiskelijoille esim. Moodle avulla.
    • Nyt opiskelijat voivat harjoitella sanoja valitsemillaan tavoilla. Tarjolla on kääntökorttia äänellä tai ilman, sanelua, yhdistämistä, sanarallia ja tietenkin koe.

    Käyhän kurkkaamassa! On aika vinkeä vehje!

    P.S. Quizletissa on valmiina tuhansia valmiita settejä, joita voi yhtä hyvin käyttää ja joiden linkkejä voi jakaa opiskelijoille.

     

 

Avainsanat: , , , , , , , ,

Socrativea kielenopetukseen: ideoita tunnin leikkimisen jälkeen

Mikä ihmeen Socrative?

Socrative on nettipohjainen pikatestausohjelma, jonka avulla opettaja voi tehdä kyselyjä tai pikatestauksia, joihin opiskelijat voivat vastata kännykästään tai muusta mobiililaitteestaan käsin. Tällä hetkellä voi tehdä joko monivalintakysymyksiä tai lyhyen kirjallisen vastauksen vaativia avokysymyksiä. Piakkoin ilmeisesti kysymyksiin pystyy liittämään kuvan ja kirjallisiinkin vastauksiin laatia mallit. Ohjelma tarkistaa vastaukset itse ja lähettää niistä koosteet ja tilastot opettajalle.

Socrative on helppo ottaa käyttöön. Opettajana teet ensin omat tunnuksesi osoitteessa http://www.socrative.com, josta saat käyttöösi pysyvän huonenumeron. Voit valmistella kyselyjä etukäteen kotona tai tehdä pikakyselyitä suoraan tunnilla. Voit myös ladata mobiililaitteeseesi appletin, josta pääset suoraan omaan huoneeseesi.

Opiskelijat osallistuvat menemällä osoitteeseen http://msocrative.com, jossa heiltä ensimmäiseksi kysytään huoneen numeroa. Syötettyään antamasi huonenumeron heille avautuu lataamasi kysely.Oletusarvona jokaisessa kyselyssä on ensimmäisenä kysymyksenä opiskelijan nimi, joten voit myöhemminkin helposti seurata kunkin opiskelijan edistymistä.

Kyselyn vastaukset saat halutessasi sähköpostiisi tai voit ladata ne heti koneellesi taulukkomuodossa. Voit myös seurata opiskelijoiden edistymistä ja tuloksia livenä omalta ruudultasi. Tarkempia käyttöohjeita ja opastusvideoita löydät socrativen kotisivulta http://www.socrative.com.

Ideoita Socrativen käyttöön:

Kokeilin Socrativea opiskelijoiden kanssa yhdellä oppitunnilla ja ideoita alkoi välittömästi pulputa mieleen. Perinteiseen sanakoekäyttöön se toki on ihan oiva. Mutta pedagogisesti siitä on juuri yhtä paljon hyötyä kuin sanakokeista yleensä. Eri juttu olisi, jos opiskelijoille voisi tehdä omia opettajatilejä, joiden kautta he voisivat tehdä toisilleen sanakokeita. Täytyy kurkistella käyttöehtoja, onnistuisiko tämä oikein luvallisesti vai pitäsisikö opettajan tehdä joukko lainatilejä tätä tarkoitusta varten.

Toisena idana pulpahti päähäni, että kurssikokeessakin ainakin luetunymmärtämisen ja rakenteen voisi tehdä Socrativen kautta. Opiskelija saisi heti palautteen oikein menneistä kohdista ja opettajalta säästyisi työaikaa muuhun. Tätähän voisi kokeilla jo oppitunnilla esim. ylioppilaskokeita harjoitellessa. Tosin opettajalta vaatii hieman viitseliäisyyttä naputella kaikki kysymykset ja niiden vaihtoehdot ensin testiin. Mutta testejähän voi tallentaa ja niitä voi jakaa muille, joten tämänkin työn voi jakaa kollegoiden kesken.

Kokeilimme opiskelijoiden kanssa myös tekstin työstöä Socrativen kanssa. Tein pikaisesti 10-kohtaisen kyselyn, jossa jokaisessa kohdassa pyydettiin kirjoittamaan omasta mielestä tärkeä sana tai ilmaisu tekstistä. Opiskeijat vastasivat kyselyyn pienryhmissä ja pian oli kasassa 6 ryhmän 10-kohtaiset listat tekstin tärkeistä ilmaisuista. Latasin tulokset näkyville excelliin ja niitä päästiin heti tarkastelemaan. Seuraavaksi tunniksi näistä ilmaisuista saadaan aineistoa tekstin lisäkäsittelyyn. Tätä samaa tapaa voisi käyttää hyväksi monenmoiseen muuhunkin oppitunnilla tapahtuvaan kielen työstämiseen, esim. käännöslauseiden käsittelyyn tämä voisi olla aika hyvä.

Yhden oppitunnin kokeilun perusteella voin suositella tätä yhdeksi työkaluksi lisää opettajan työpöydälle. Mukava olisi myös kuulla muiden ideoita, miten tätä voisi käyttää hyväkseen opetuksessa ja oppimisessa.

 

 

 

Avainsanat: , , , , , , , ,

Blogin luominen ja hallinnointi

Englannin kurssiblogi luotiin WordPressillä, joka oli asennettu Porin Opetusteknologiakeskuksen palvelimelle (http://blogit.cedunet.fi). Näin blogista tuli koulutoimen ylläpitämä palvelu, jota opiskelijoita voidaan turvallisesti ohjata käyttämään. Samalla tunnuksella hän voi luoda myös omia blogeja opiskelutarkoituksiin tai osallistua muihin kurssiblogeihin kirjoittajana.

Alkuun pääseminen

Opettaja rekisteröityi ensin itse palveluun ja loi itselleen blogin (http://blogit.cedunet.fi/lyseoena5).

Tässä kohtaa kannattaa huomata, että ensimmäisen blogin osoitteeseen tulee automaattisesti opettajan käyttäjänimi. Jos haluaa blogin osoitteeksi jotakin muuta, kannattaa ensimmäinen blogi pitää harjoittelualustana ja luoda sen jälkeen itselleen uusi blogi, jolloin blogin nimi tulee osaksi osoitetta.

Jos haluat tehdä opiskelijoille ohjeet rekisteröitymisen eri vaiheista, kannattaa tunnusta luodessa samalla ottaa ruutukaappauksia, jotta ohjeista saa tarpeeksi yksiselitteiset.

Blogin luotuaan opettaja kirjoitti ensimmäisen tervetuloartikkelin ja rakensi sen alasivut (esim. Blog assignments, Creative Commons…) ja muokkasi blogin ulkoasun kurssiin sopivaksi. Hyviä käytännön ohjeita WordPress blogin aloittamisesta ja hallinnoinnista löytyy täältä. (Niko Lipsanen: WordPress käyttöohjeet suomeksi)

Seuraavaksi opettaja pyysi opiskelijoilta sähköpostiosoitteet ja lähetti heille kutsun blogin kirjoittajaksi. Opiskelijoille annettiin kirjoittajan status, jolloin he pystyivät kirjoittamaan ja julkaisemaan artikkelinsa itse, mutta eivät nähneet muiden kirjoittajien tietoja eivätkä myöskään pystyneet muokkaamaan muiden tekstejä. Tarvittaessa heille voidaan antaa myös alempi status, jolloin he eivät itse pysty esimerkiksi julkaisemaan mitään ilman pääkäyttäjän lupaa.

Blogin luonut opettaja on pääkäyttäjä, joka pystyy paitsi muokkaamaan blogin rakennetta myös editoimaan kaikkien muiden tekstejä ja statusta. Jos blogiprojektissa on useita opettajia, voi olla hyvä antaa myös heille pääkäyttäjän oikeudet tai vähintäänkin päätoimittajan oikeudet, jolloin he voivat hallinnoida omien opetusryhmiensä tekstejä. Meidän projektissamme molemmat opettajat olivat pääkäyttäjiä, jolloin myös blogin rakennustyön ja alasivujen muokkaustyön saattoi jakaa.

Blogin asetukset ja hyväksi havaitut rakennuspalikat:

Halusimme rajoittaa blogin näkyvyyttä, koska kyse on kuitenkin blogityöskentelyn harjoittelemisesta eikä varsinaisesta verkkojulkaisusta, joten ruksasimme lukemisen asetuksista (Asetukset –> Lukeminen) kohdan ”Kiellä sivuston näkyminen hakukoneissa”. Halusimme myös estää mahdollisten epäasiallisten kommenttien julkaisun, joten valitsimme keskusteluasetuksista (Asetukset –> Keskustelu) ”Pääkäyttäjän tulee aina hyväksyä kommentti”. Lisäksi ohjeistimme kommentoinnin, jotta ne eivät olisi vain tyhjänpäiväisiä selkääntaputteluja ja hymiöitä. Kaikki kommentit olivat kuitenkin asiallisia ja suurin osa myös ohjeistuksen mukaisia, joten seuraavassa blogiprojektissa opiskelijoiden voisi antaa kommentoida vapaamminkin. Nyt kommentit opiskelijoiden harmiksi eivät näkyneet heti vaan vasta opettajan hyväksyttyä ne.

Blogiin voi tehdä myös alasivuja, joihin pääsee käsiksi etusivun kuvan alla olevasta palkista. Alasivuille sijoitimme mm. blogin ohjeistuksen, tietopaketin tekijänoikeuksista sekä Shakespeare -teemakokonaisuuden.  Myös artikkelivirta on mahdollista ohjata yhdelle alasivuista, mikäli haluaa säilyttää pääsivulla esimerkiksi opettajan ohjeistuksen tai blogin tervehdyssanat.

Kokeilimme myös blogin käyttöä kurssin keskiönä Moodlen tapaan ja sijoitimme linkkeihin ja alasivuille myös muuta kurssin suorittamiseen liittyvää tietoa. Se ei ehkä kuitenkaan ollut kovin hyvä ajatus. Ensinnäkin blogin alasivupalkki ja sivupalkki tulivat aika täyteen, mikä teki blogista aika levottoman. Toiseksi, opiskelijat olivat tottuneet käyttämään Moodlea ja nytkin muutamat kyselivät, miksei Moodlesta (viimevuotisesta, joka oli vahingossa jäänyt avoimeksi) löytynyt sitä ja sitä tietoa.

Sivupalkkiin kannattaa sijoittaa kategoriat, jolloin artikkeleiden etsiminen on helpompaa. Samoin sinne kannattaa sijoittaa avainsanapilvi, jotta tiettyihin aiheisiin liittyvät työt löytyisivät helpommin. Myös Meta-valikko on tärkeä, jotta sivustolle pääsee kirjautumaan. Sivupalkkiin sijoitimme myös toiminnot, jotka näyttävät uusimmat artikkelit ja uusimmat kommentit blogin houkuttelevuutta lisäämään. Halutessaan sinne voi lisätä myös linkkipalkin.

Kaikki nämä edellämainitut toiminnot löytyvät hallintapaneelin kohdasta Ulkoasu, josta valitaan vimpaimet. Vimpainnäkymässä nämä toiminnot voi raahata haluttuihin kohtiin blogissa.

Käyttäjien hallinnointi:

Pääkäyttäjä näkee kaikkien kirjoittajien tiedot. Jos opiskelija on kirjautunut blogiin nimimerkillä, kannattaa itselleen merkitä muistiin kuka kukin on. Itse käytin Wilman kurssipäiväkirjan kopiota blogityöskentelyn seurantaan. Kirjoitin nimimerkit nimien viereen ja tein ruudukkoon sarakkeet, joihin merkitsin keille olin kutsun jo lähettänyt, ketkä olivat jo blogin jäseniä ja ketkä olivat mitkäkin työt tehneet sekä töiden arvosanat. Omissa englanti 5 ryhmissäni oli yhteensä yli 80 opiskelijaa, joten järjestelmällisyys tässä vaiheessa oli erityisen tärkeää.

Kurssin loppua kohden blogin Käyttäjät -listasta oli helppo tarkistaa, ketkä olivat tehneet molemmat vaaditut työt sekä kommentoineet ainakin yhtä kirjoitusta. Käyttäjät -listassa kirjoittajat ovat aakkosjärjestyksessä, mutta siinä on myös tehokas hakutoiminto, jolla haluamansa kirjoittajan artikkelit saa helposti muutamalla napsautuksella näkyviin.

Artikkelien hallinnointi kategorioilla ja avainsanoilla:

Blogissa oli opiskelijoita neljästä eri ryhmästä ja kukin opiskelija kirjoitti blogiin kaksi artikkelia, joten luettavia artikkeleita kertyi yli 200. Jotta tästä massasta voisi helposti löytää haluamansa, pyydettiin opiskelijoita merkitsemään työnsä tehtävänannon mukaiseen kategoriaan (esim. short story, fan fiction) sekä merkitsemään avainsanaksi ainakin ryhmänsä koodin.

Kategoriat lisätään hallintapaneelista kohdasta artikkelit ja sieltä kategoriat. Avainsanoja varten blogiin pitää lisätä avainsanapilvi, joka valitaan hallintapaneelista kohdasta ulkoasu ja sieltä vimpaimet. avainsanavimpain sitten raahataan blogin sivupalkkiin sopivaan kohtaan.

Melko monelta tämä kuitenkin unohtui, joten opettajan kannattaa seurata blogiin tulevaa artikkelivirtaa ja pikamuokkauksella ruksia artikkelihin sopiva kategoria ja lisätä ryhmäkoodi. Tämä palkitaan artikkelien arvosteluvaiheessa, jolloin opettaja voi artikkelien hallintanäkymässä helposti haarukoida tietyn ryhmän tietyn tehtävänannon työt listaksi, josta ne on helppo napsutella luettavaksi ja arvioitavaksi. Periaatteessa muokkaustoiminnolla voisi jopa tehdä punakynämerkintöjäkin, mutta siihen urakkaan emme sentään ryhtyneet.

Itse käytin yhtenä kategoriana sanaa ”Arvosteltu”, jolloin myös opiskelija näki, että olin työn jo katsonut läpi. Halutessaan hän pystyi vielä senkin jälkeen muokkaamaan työtään ja työ palautui minulle automaattisesti luettavaksi, kun artikkeli poistettiin ”Arvosteltu” -kategoriasta. Tämä osoittautui näppäräksi apuvälineeksi, koska silloin näin suoraan artikkelilistasta, mihin kohtaan arvostelussa edellisellä kerralla jäin. Useimmiten artikkelien parantelemisessa kyse oli plagioitujen kohtien uudelleenkirjoituttamisesta. Toki muutamat halusivat parannella työtään myös muilta saamansa palautteen pohjalta. Joka tapauksessa, käytäntö helpotti huomattavasti muutoin uuvuttavaa paranneltujen artikkeleiden etsintää ja minun oli helpompi pitää myös paperinen arviointilista ajan tasalla.

Loppusanat:

Blogiprojekti näin ensimmäistä kertaa toteutettuna oli opettajalle aika raskas, koska aikaa kului itse projektin toteuttamisen lisäksi myös WordPressin toimintojen opetteluun. Hallintapaneeli on kyllä selkeä, mutta sen sisäisen logiikan oppiminen, että minkä napin alta mitkäkin toiminnot löytyvät ja missä järjestyksessä tietyt asiat tehdään, oli välillä aika hankalaa. Meille tyypillinen kokeile ja katso-menetelmäkään ei ole niitä nopeimpia, mutta opimmepahan asiat kerralla kunnolla.

Itse blogityöskentely oli mukavaa vaihtelua kurssirutiineihin ja meistä opettajista ainakin tuntui, että opiskelijat oppivat sanaston ja kieliopin lisäksi paljon muitakin arvokkaita taitoja ja toivottavasti saivat uutta kipinää  opiskeluunsa. Opettajia kehotamme rohkeasti kokeilemaan blogia osana opiskelijoille tarjoamaansa oppimisympäristöä!

 

Avainsanat: , , , , ,

Blogi kirjoittamisen välineenä

Tänä syksynä kokeilimme blogien käyttöä opetuksen osana ja kirjoittamisen harjoittelun välineenä englannin 5. kurssin ryhmissä. Blogityöskentely toteutettiin toisessa ja kolmannessa jaksossa. Opiskelijat kirjoittivat artikkelinsa muun koulutyön ohessa, oppitunneilla annettiin lähinä vain ohjeistus.

Blogit perustettiin Cedunetille asennettuun WordPress-palveluun ja opiskelijat kutsuttiin sinne kirjoittajiksi. Ensimmäinen blogi tehtiin Länsi-Porin lukion englanti 5 -ryhmälle http://blogit.cedunet.fi/henriikka ja toinen blogi yhteiseksi  Lyseon lukion neljälle englanti 5 -ryhmälle http://blogit.cedunet.fi/lyseoena5 . Ensimmäisessä blogissa oli vain parikymmentä kirjoittajaa, mutta toisessa jo yli 120. Näin suuren blogin hallinnoinnissa oli toki omat ongelmansa, mistä lisää toisessa artikkelissa.

Opiskelijoita ohjeistettiin kirjoittamaan kaksi vähintään 300-sanaista artikkelia, joista toinen oli elokuva-arvostelu ja toinen vapaavalintainen kolmesta eri vaihtoehdosta. Tarjolla oli novellianalyysi oppikirjan novelleista, kirja-arvostelu Read the rest of this entry »

 

Avainsanat: , , ,

”Mitä ovat oppimisympäristöt?” englannin 3. kurssin teemana

Viime keväänä sekä Lyseon lukion että Länsi-Porin lukion englannin kolmannen kurssin pääteemana oli oppiminen. Opiskelijoille avattiin PLE (=Personal Learning Environment) -termiä ja heitä kannustettiin kiinnittämään huomiota yksilöllisiin oppimistapoihinsa. Kurssien aikana he mm. saivat valita halusivatko he oppitunneilla työskennellä yksin, pareittain vai ryhmissä ja he saivat valita opettajan antamasta tehtävävalikosta itselleen hyödyllisimpiä tehtäviä haluamaltaan vaatimustasolta. Usein vaihtoehtoina oli kirjan käännöstyyppisiä kertaustehtäviä, soveltavia puheharjoituksia tai kirjallisia harjoituksia sekä nettityöskentely oppikirjan kotisivuilla tai Moodleen linkitetyillä muilla tehtäväsivuilla. Opettaja pystyi näin täsmallisemmin vastaamaan opiskelijoiden yksilöllisiin avuntarpeisiin ja opiskelijoiden käsitys omista taidoistaan jäsentyi paremmin. Read the rest of this entry »

 

Avainsanat: , , , , ,

PLE ja eriyttäminen ovat hyvä pari

Lukuvuosi 2012-13 on jo hyvin käynnissä ja Lyseon pihan vaahterat muuttumassa punaisiksi.

Ensimmäisen jakson aikana hyvän oppimisen aakkosia on tavailtu lukiotulokkaiden kanssa. Olemme korostaneet luultuja itsestäänselvyyksiä kuten vastuun ottamista omasta oppimisestaan  ja alkaneet näin kulkea polkua, jonka tienviittana on ’Hyvät metataidot x km’.  Englannin ensimmäisellä kurssilla ovat olleet korostuneesti esillä omalle tasolle sopivien tehtävien valinta ja omaehtoinen muistiinpanojen tekeminen.

Ensimmäisen jakson aikana on myös jatkettu viime vuonna tavaksi tullein työtavoin II-vuosiluokkalaisten kanssa englannin neloskurssilla. Päivitimme sanakoekansion ja jaoimme sen opiskelijoille tuntikirjanpitoa ja yhteistoiminnallisia sanakokeita varten. Iloksemme sanakokeet sujuvat kuin tanssi, kitkatta ja omalla painollaan. Jos tunnille on sovittu sanakoe, työparit laativat spontaanisti tunnin alussa kokeet toisilleen ja korjaavat ne saman tien.

Opiskelijan oman tason mukaan eriytetty kieliopin opiskelu on astunut askeleen eteenpäin viime vuodesta. Viime vuonna tarjosimme lähinnä helpompien ja vaativampien tehtävien valikon taululla. Vaativammat tehtävät olivat usein verkkotehtäviä, joiden linkit löytyivät kurssin Moodlesta. Alkaneena lukuvuonna olemme kokeilleet kolmiportaista kieliopin opiskelupolkua.

Vaihe 1 Ensin pidetään lähtötesti, esimerkkinä epäsuora esitys. Jos testi menee yli keskitason, kehotamme opiskelijaa tekemään vaativampia ja soveltavampia tehtäviä.

Vaihe 2 Jos testi menee alle keskitason, opiskelija tekee perustehtäviä omassa tahdissaan yksin tai toverien kanssa. Jos kielioppiasia on kovin vaikealta tuntuva, voi myös seurata opettajan aiheeseen ohjaavaa tauluesitystä.

Vaihe 3 Pidetään lopputesti, joka antaa opiskelijalle palautteen ja edistää metatietoa omasta osaamista ja toimii kertaavana, mielen käsitekarttaa  jäsentävänä ja kokoavana tehtävänä.

Vaiheen 2 aikana voisi kokeilla istumajärjestystä, jossa opettajan esitystä seuraavat siirtyisivät fyysisesti luokan eteen, ja itsenäisesti etenevät takaosaan. Tästä aiheesta kirjoitamme enemmän kategorian ’Luokka oppimisympäristönä’ alla.

Vielä tapauskuvaus epäsuoran esityksen tunnilta: Halutessaan vaativampia harjoituksia opiskelijat kysyivät, löytyykö epäsuoraan esitykseen harjoituksia Moodlessa. Moodlen käyttö kurssin oheisympäristönä on siis vakiintunut. Myönteisen vastauksen saatuaan opiskelija otti esiin oman miniläppärinsä, joka ei kuitenkaan löytänyt koulun verkkoa (asennustyö meneillään). Tämä ei ollut hänelle ylitsepääsemätön este. Tässä vaiheessa hän otti esiin kännykkänsä ja loi sillä miniverkon, joka mahdollisti internet-yhteyden! Voilà! Sitten hän alkoi tehdä tehtävää, johon kaveritkin tulivat mukaan. Hän opiskeli oman PLE:nsä mukaan, ja vähän oli PLN:kin mukana. Internetin ja mobiililaitteiden  roolista luokassa kirjoitamme myöhemmin omana lukunaan.

 

Avainsanat: , , , , , , , ,