RSS

”Mitä ovat oppimisympäristöt?” englannin 3. kurssin teemana

07 Lok

Viime keväänä sekä Lyseon lukion että Länsi-Porin lukion englannin kolmannen kurssin pääteemana oli oppiminen. Opiskelijoille avattiin PLE (=Personal Learning Environment) -termiä ja heitä kannustettiin kiinnittämään huomiota yksilöllisiin oppimistapoihinsa. Kurssien aikana he mm. saivat valita halusivatko he oppitunneilla työskennellä yksin, pareittain vai ryhmissä ja he saivat valita opettajan antamasta tehtävävalikosta itselleen hyödyllisimpiä tehtäviä haluamaltaan vaatimustasolta. Usein vaihtoehtoina oli kirjan käännöstyyppisiä kertaustehtäviä, soveltavia puheharjoituksia tai kirjallisia harjoituksia sekä nettityöskentely oppikirjan kotisivuilla tai Moodleen linkitetyillä muilla tehtäväsivuilla. Opettaja pystyi näin täsmallisemmin vastaamaan opiskelijoiden yksilöllisiin avuntarpeisiin ja opiskelijoiden käsitys omista taidoistaan jäsentyi paremmin.

Kurssia varten oli rakennettu virtuaalinen oppimisympäristö, joka koostui kurssi-Moodlesta,  oppikirjasarjan verkkomateriaalista ja Wilmasta. Moodle toimi kurssin keskiönä, johon oli kirjattu kurssin vaatimukset ja suoritusohjeet sekä tunnilla käsiteltyjen asioiden laajennuksia ja kertausmateriaalia. Moodlesta löytyi myös linkit lisäharjoituksiin, sanakirjoihin ja oppikirjan verkkomateriaaleihin. Kurssipäiväkirja koottiin Wilmaan ja sen kautta ilmoitettiin kotiehtävät, kokeet, kuuntelut, aine ja muut ilmoitusasiat. Tässä vaiheessa siis opiskelijoita ei vaadittu tuottamaan sisältöä millekään alustalle vaan tarkoituksena oli opettaa heitä käyttämään erilaisia välineitä ja työkaluja omassa opiskelussaan. Ajatuksena oli myös vahvistaa aktiivista ja omaehtoista opiskelua, jossa opiskelija on vastuussa omasta oppimisestaan ja jossa hän on velvollinen huolehtimaan tietojensa ajan tasalla pitämisestä.

Osa opiskelijoista oli käyttänyt virtuaalista kurssimateriaalia jo aiemmilla kursseilla, mutta osalle se oli uusi asia. Kurssin loppupalautteessa Länsi-Porin opiskelijoista (53 vastannutta) vielä hieman yli kolmannes ilmoitti, ettei ollut käyttänyt Moodlea juurikaan ja yli puolet, että eivät olleet käyttäneet oppikirjasarjan verkkomateriaalia. Positiivista kehitystä oli silti tapahtunut: viisi vastaajaa oli jo ottanut Moodlen vakituiseksi osaksi omaa oppimisympäristöään, 9 oli käyttänyt sitä kokeisiin kerratessa ja 19 edes kokeillut muutaman kerran. Oppikirjasarjan verkkomateriaalia sentään 14 oli käyttänyt edes kokeisiin kerratessa. Wilman suhteen tilanne oli parempi, sitä seurattiin useamman kerran viikossa. Lyseon lukiossa kurssin virtuaaliympäristön käyttöä oli jo harjoiteltu kahdella aiemmalla kurssilla, joten se oli jo ehtinut vakiintua kurssirutiiniksi.

Kummassakin lukiossa kurssiaineen yhtenä aiheena oli My personal learning environments, jonka ohjauksena pyydettiin kertomaan, miten he parhaiten oppivat: yksin vai ryhmässä, kotona vai jossakin muualla (esim. kirjastossa?), perinteisesti kirjasta vai nettiä hyödyntäen jne. Melko monelle oppimisympäristö tuntui merkitsevän fyysistä ympäristöä, jossa he opiskelivat ja moni kuvailikin opiskelunurkkaustaan ja musiikin tai hiljaisuuden tarvettaan. Kuitenkin useimmissa aineissa oli mainittu myös tietokonepelit, chatit ja muotiblogit, joita seurattiin samoin kuin englanninkieliset kirjat ja lehdet.

Moni korosti hiljaisen ja rauhallisen fyysisen ympäristön merkitystä, jolloin painotuksena olisi eristyvä opiskeleminen. Toisaalta aika moni myös mainitsi, että mm. kaverille selittäessä oppii hyvin, ja  näin sosiaalisen oppimisen dimensiokin ilmeni.

Kirjoitelmat eivät yleisesti ottaen ilmentäneet kovin korkea metatietoa oppimisesta. Kuitenkin monien opiskelukikkojen esille tuominen antoi viitteitä oman oppimisen hallinnan tiedostamisesta (elokuvia ilman tekstityksiä, vanhempien käyttäminen kertauskyselijöinä,  opiskeleminen vähän kielessä edenneemmän opiskelijan kanssa jne). Enimmäkseen tietoisuuden taso vaikutti melko alhaiselta.Yksittäisiä mainintoja oppimisvaikeuksista tai vastaavasti kielen oppimisen helppoudesta tuotiin esille. Yksi mainitsi oppimistyylit, yksi työnteon merkityksen, yksi vastuun olemisesta itsellä, yksi muistin merkityksen, yksi sopivan, stressin syntymistä ehkäisevän rytmin.  Muistiinpanojen tekemisen mainitsi yksi metatasolla -siinä työsarkaa!

Aineen ohjaus oli johdatteleva, joten sen kummemmin sen pohjalta ei voida vetää mitään johtopäätöksiä, mutta omalta osaltaan se varmaankin on auttanut opiskelijoita hahmottamaan omaa PLE:tään.

Mainokset
 

Avainsanat: , , , , ,

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: