RSS

Blogi kirjoittamisen välineenä

12 Maa

Tänä syksynä kokeilimme blogien käyttöä opetuksen osana ja kirjoittamisen harjoittelun välineenä englannin 5. kurssin ryhmissä. Blogityöskentely toteutettiin toisessa ja kolmannessa jaksossa. Opiskelijat kirjoittivat artikkelinsa muun koulutyön ohessa, oppitunneilla annettiin lähinä vain ohjeistus.

Blogit perustettiin Cedunetille asennettuun WordPress-palveluun ja opiskelijat kutsuttiin sinne kirjoittajiksi. Ensimmäinen blogi tehtiin Länsi-Porin lukion englanti 5 -ryhmälle http://blogit.cedunet.fi/henriikka ja toinen blogi yhteiseksi  Lyseon lukion neljälle englanti 5 -ryhmälle http://blogit.cedunet.fi/lyseoena5 . Ensimmäisessä blogissa oli vain parikymmentä kirjoittajaa, mutta toisessa jo yli 120. Näin suuren blogin hallinnoinnissa oli toki omat ongelmansa, mistä lisää toisessa artikkelissa.

Opiskelijoita ohjeistettiin kirjoittamaan kaksi vähintään 300-sanaista artikkelia, joista toinen oli elokuva-arvostelu ja toinen vapaavalintainen kolmesta eri vaihtoehdosta. Tarjolla oli novellianalyysi oppikirjan novelleista, kirja-arvostelu valitsemastaan englanninkielisestä kirjasta ja fan fiction katkelma jostakin elokuvasta, TV-sarjasta tai kirjasta. Lisäksi jokaisen opiskelijan tuli kirjoittaa ainakin yksi kommentti jonkun toisen kirjoittamaan tekstiin. Blogiartikkelit arvosteltiin kielellisen ilmaisun, tehtävänannon noudattamisen ja artikkelien sisällön perusteella.

Kirjoittamisen ja kommentoinnin ohjaus sekä tietopaketti tekijänoikeuksista ja Creative Commons-lisenssistä sijoitettiin blogin alasivuille kuten muukin kurssimateriaali.

Miksi blogi?

Aito vuorovaikutus ja vertaisinformaatio

Blogissa teksti on julkista, joten kurssin opiskelijat pääsivät lukemaan ja kommentoimaan toistensa tuotoksia. Näin opiskelijoiden välille syntyi aitoa vuorovaikutusta ja kirjoittaminen oli mielekkäämpää. Elokuva-arvosteluja luettiin ahkerasti, mutta myös fan fiction katkelmat herättivät monien uteliaisuuden. Opiskelijoita ohjattiin kommentoimaan toistensa töitä rakentavaan ja kannustavaan sävyyn. Samalla tuli kerrattua hyvät nettikäytöstavatkin ja millainen kielenkäyttö on sopivaa.

Lukiessaan toistensa kirjoituksia opiskelijat pystyivät vertailemaan omaa tekstiään muiden teksteihin ja saivat näin realistisemman kuvan kirjoittajan taidoistaan. Tekstit mahdollistivat myös tehokkaan vertaisoppimisen, sillä toisen englantia vieraana kielenä kirjoittavan tekstistä saa helpommin selvää, sanastoa on helpompi omaksua ja käytetyt rakenteetkin ovat helpommin muokattavissa omaan tekstiin. Myös virheet huomataan helpommin. Yhteensä artikkeleita kertyi blogiin yli 200 kappaletta, joten vertailukohteista ei ollut pulaa.

Apuvälineiden käyttö tutuksi

Apuvälineitä, kuten (netti-)sanakirjoja, tekstinkäsittelyohjelmien oikeinkirjoitusasetuksia, Googlea tai kaveriapua sai vapaasti hyödyntää blogiartikkeleita kirjoitettaessa. Näin tekstien kirjoittamiseen paneuduttiin paremmin ja apuvälineiden hyödyt ja haitat tulivat tutuiksi.

Opiskelijat mm. huomasivat, että käännöskoneisiin ei voi täysin luottaa, mutta niistä saattaa saada ideoita asian ilmaisemiseen englanniksi. Myöskään tekstinkäsittelyohjelmien asetukset eivät aina ole täysin luotettavia. Sanakirjoista http://www.sanakirja.org oli suosituin, mutta myös opettajan suosittelema Farlexin ilmainen The Free Dictonary sai muutamia käyttäjiä.

Tekijänoikeudet ja Creative Commons lisenssi

Blogiohjeistuksessa painotettiin tekijänoikeuksien kunnioittamista. Netistä löytyvää tekstiä ei saanut kopioida vaan asiat piti sanoa omin sanoin. Lähteet piti merkitä ja ainoastaan luvallisia kuvia sai käyttää.

Käytännössä tämä osoittautui kaikkein vaikeimmaksi osaksi blogiprojektia. Useat opiskelijat joutuivat kirjoittamaan artikkelinsa uusiksi kopioitujaan lähdetekstejä suoraan lähdettä ilmoittamatta. Lähteitä ei yleensäkään oltu juurikaan merkitty vaan lähteistä saadut tiedot oli esitetty omin sanoin. Myöskään osa käytetyistä kuvista ei ollut CC-lisensoituja.

Tähän tarvittaisiin lisää asennekasvatusta ja tiedotusta! Monien mielestä Internetissä oleva materiaali tuntui olevan vapaata riistaa, jota kuka tahansa saa käyttää miten tahansa.

IT- ja SoMe-taitojen alkeet haltuun

Päästäkseen kirjoittamaan artikkeleita blogiin opiskelijoiden piti ensin rekisteröityä Cedunetin blogipalveluun, lähettää opettajalle sähköpostiosoitteensa ja sen jälkeen hyväksyä opettajan lähettämä kutsu kurssiblogin kirjoittajaksi. Blogipalvelun ja yksittäisen blogin jäseneksi hankkiutuminen tulivat siis tutuiksi. Saamallaan tunnuksella opiskelijat voivat myöhemmin luoda palvelimelle myös omia blogejaan muidenkin kurssien tarpeisiin. Osalle rekisteröityminen palveluihin oli ennestään tuttua, mutta yllättävän monelle se olikin aika vaikeaa.

Rekisteröityessään he joutuivat myös pohtimaan verkkoidentiteettiään ja sitä, minkä verran tietoa itsestään halusivat antaa. Osa päätyi käyttämään omaa nimeään, mutta melko moni halusi verhoutua nimimerkin suojiin, jolloin vain opettaja tiesi heidän todellisen nimensä.

Itse blogin sisällä opiskelijat käyttivät WordPressin tekstieditoria. Osa osasi tehdä linkkejä ja käyttää värillisiä fontteja sekä asemoida kuvia, osa tyytyi pelkkään perustekstiin. Lisäksi heitä pyydettiin käyttämään ainakin ryhmätunnustaan tunnistesanana eli tag-sanana ja merkitsemään työnsä oikeaan kategoriaan esim. film review tai fan fiction, jotta artikkelit löytyisivät helpommin luettaviksi.

Mitä jäi käteen?

Opettajille blogiprojekti oli aika raskas, koska blogityöskentelyn ohjaaminen ja valvominen vaati paljon aikaa. Oppitunneilla blogiartikkelien ohjeistamiseen meni yllättävän paljon aikaa, koska osalle opiskelijoista blogikirjoittaminen oli ihan uutta. Osa ei opettajan avusta huolimatta onnistunut luomaan tunnuksia, jolloin he lopulta lähettivät tekstinsä opettajalle sähköpostiin, josta opettaja siirsi ne omilla tunnuksillaan blogiin.

Blogin hallinnointi ei ole vaikeaa, mutta se vaatii opettajalta systemaattisuutta ja säännöllistä läsnäoloa blogissa. Tästä  ja blogin teknisestä toteutuksesta kirjoitan piakkoin toisen artikkelin.

Eniten työtä opettajalle tuotti artikkelien arviointi ja plagioinnin jäljittäminen. Osa opiskelijoista oli kopioinut melko pitkiäkin osuuksia esimerkiksi Wikipediasta, osa taas oli koostanut tekstiään leikkaa-liimaa -tekniikalla netistä löytämästään valmiista pohjatekstistä. Osa plagioinnista oli selvästi tahallista kopiointia, osa taas johtui heikosta kielitaidosta. Opiskelija ei osannut ilmaista lähdetietoa omin sanoin vaan päätyi liittämään lauseenpätkiä sieltä täältä yhteen. Oli syy mikä tahansa, plagioidut tekstit kirjoitutettiin opiskelijalla uudestaan.

Artikkelien arviointiin kehitettiin parikin eri kriteeristöä, joista toinen taitaa päästä helppokäyttöisyytensä vuoksi seuraavallekin blogiprojektikierrokselle. Kriteerit on hyvä miettiä etukäteen ja mikäli mahdollista, myös julkaista ne opiskelijoille. Kurssin arvosanassa blogiprojektin osuus oli 1/3.

Yleisesti ottaen opiskelijat pitivät blogikirjoittamisesta. He kokivat oppineensa kieltä enemmän kuin vain pelkän kurssiaineen ja muiden kirjallisten tehtävien avulla. Osa riemuitsi siitä, että artikkelin pituudelle ei ollut asetettu ylärajaa. Kerrankin sai kirjoittaa niin pitkän tekstin kuin halusi! Fan fiction -katkelmat olivat monen mielestä tervetullutta vaihtelua tavanomaisempiin tehtävänantoihin. Toki kriittisiäkin kannanottoja oli, mutta enemmistö suhtautui blogiprojektiin myönteisesti.

Mainokset
 

Avainsanat: , , ,

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: