RSS

Blogin luominen ja hallinnointi

14 Maa

Englannin kurssiblogi luotiin WordPressillä, joka oli asennettu Porin Opetusteknologiakeskuksen palvelimelle (http://blogit.cedunet.fi). Näin blogista tuli koulutoimen ylläpitämä palvelu, jota opiskelijoita voidaan turvallisesti ohjata käyttämään. Samalla tunnuksella hän voi luoda myös omia blogeja opiskelutarkoituksiin tai osallistua muihin kurssiblogeihin kirjoittajana.

Alkuun pääseminen

Opettaja rekisteröityi ensin itse palveluun ja loi itselleen blogin (http://blogit.cedunet.fi/lyseoena5).

Tässä kohtaa kannattaa huomata, että ensimmäisen blogin osoitteeseen tulee automaattisesti opettajan käyttäjänimi. Jos haluaa blogin osoitteeksi jotakin muuta, kannattaa ensimmäinen blogi pitää harjoittelualustana ja luoda sen jälkeen itselleen uusi blogi, jolloin blogin nimi tulee osaksi osoitetta.

Jos haluat tehdä opiskelijoille ohjeet rekisteröitymisen eri vaiheista, kannattaa tunnusta luodessa samalla ottaa ruutukaappauksia, jotta ohjeista saa tarpeeksi yksiselitteiset.

Blogin luotuaan opettaja kirjoitti ensimmäisen tervetuloartikkelin ja rakensi sen alasivut (esim. Blog assignments, Creative Commons…) ja muokkasi blogin ulkoasun kurssiin sopivaksi. Hyviä käytännön ohjeita WordPress blogin aloittamisesta ja hallinnoinnista löytyy täältä. (Niko Lipsanen: WordPress käyttöohjeet suomeksi)

Seuraavaksi opettaja pyysi opiskelijoilta sähköpostiosoitteet ja lähetti heille kutsun blogin kirjoittajaksi. Opiskelijoille annettiin kirjoittajan status, jolloin he pystyivät kirjoittamaan ja julkaisemaan artikkelinsa itse, mutta eivät nähneet muiden kirjoittajien tietoja eivätkä myöskään pystyneet muokkaamaan muiden tekstejä. Tarvittaessa heille voidaan antaa myös alempi status, jolloin he eivät itse pysty esimerkiksi julkaisemaan mitään ilman pääkäyttäjän lupaa.

Blogin luonut opettaja on pääkäyttäjä, joka pystyy paitsi muokkaamaan blogin rakennetta myös editoimaan kaikkien muiden tekstejä ja statusta. Jos blogiprojektissa on useita opettajia, voi olla hyvä antaa myös heille pääkäyttäjän oikeudet tai vähintäänkin päätoimittajan oikeudet, jolloin he voivat hallinnoida omien opetusryhmiensä tekstejä. Meidän projektissamme molemmat opettajat olivat pääkäyttäjiä, jolloin myös blogin rakennustyön ja alasivujen muokkaustyön saattoi jakaa.

Blogin asetukset ja hyväksi havaitut rakennuspalikat:

Halusimme rajoittaa blogin näkyvyyttä, koska kyse on kuitenkin blogityöskentelyn harjoittelemisesta eikä varsinaisesta verkkojulkaisusta, joten ruksasimme lukemisen asetuksista (Asetukset –> Lukeminen) kohdan ”Kiellä sivuston näkyminen hakukoneissa”. Halusimme myös estää mahdollisten epäasiallisten kommenttien julkaisun, joten valitsimme keskusteluasetuksista (Asetukset –> Keskustelu) ”Pääkäyttäjän tulee aina hyväksyä kommentti”. Lisäksi ohjeistimme kommentoinnin, jotta ne eivät olisi vain tyhjänpäiväisiä selkääntaputteluja ja hymiöitä. Kaikki kommentit olivat kuitenkin asiallisia ja suurin osa myös ohjeistuksen mukaisia, joten seuraavassa blogiprojektissa opiskelijoiden voisi antaa kommentoida vapaamminkin. Nyt kommentit opiskelijoiden harmiksi eivät näkyneet heti vaan vasta opettajan hyväksyttyä ne.

Blogiin voi tehdä myös alasivuja, joihin pääsee käsiksi etusivun kuvan alla olevasta palkista. Alasivuille sijoitimme mm. blogin ohjeistuksen, tietopaketin tekijänoikeuksista sekä Shakespeare -teemakokonaisuuden.  Myös artikkelivirta on mahdollista ohjata yhdelle alasivuista, mikäli haluaa säilyttää pääsivulla esimerkiksi opettajan ohjeistuksen tai blogin tervehdyssanat.

Kokeilimme myös blogin käyttöä kurssin keskiönä Moodlen tapaan ja sijoitimme linkkeihin ja alasivuille myös muuta kurssin suorittamiseen liittyvää tietoa. Se ei ehkä kuitenkaan ollut kovin hyvä ajatus. Ensinnäkin blogin alasivupalkki ja sivupalkki tulivat aika täyteen, mikä teki blogista aika levottoman. Toiseksi, opiskelijat olivat tottuneet käyttämään Moodlea ja nytkin muutamat kyselivät, miksei Moodlesta (viimevuotisesta, joka oli vahingossa jäänyt avoimeksi) löytynyt sitä ja sitä tietoa.

Sivupalkkiin kannattaa sijoittaa kategoriat, jolloin artikkeleiden etsiminen on helpompaa. Samoin sinne kannattaa sijoittaa avainsanapilvi, jotta tiettyihin aiheisiin liittyvät työt löytyisivät helpommin. Myös Meta-valikko on tärkeä, jotta sivustolle pääsee kirjautumaan. Sivupalkkiin sijoitimme myös toiminnot, jotka näyttävät uusimmat artikkelit ja uusimmat kommentit blogin houkuttelevuutta lisäämään. Halutessaan sinne voi lisätä myös linkkipalkin.

Kaikki nämä edellämainitut toiminnot löytyvät hallintapaneelin kohdasta Ulkoasu, josta valitaan vimpaimet. Vimpainnäkymässä nämä toiminnot voi raahata haluttuihin kohtiin blogissa.

Käyttäjien hallinnointi:

Pääkäyttäjä näkee kaikkien kirjoittajien tiedot. Jos opiskelija on kirjautunut blogiin nimimerkillä, kannattaa itselleen merkitä muistiin kuka kukin on. Itse käytin Wilman kurssipäiväkirjan kopiota blogityöskentelyn seurantaan. Kirjoitin nimimerkit nimien viereen ja tein ruudukkoon sarakkeet, joihin merkitsin keille olin kutsun jo lähettänyt, ketkä olivat jo blogin jäseniä ja ketkä olivat mitkäkin työt tehneet sekä töiden arvosanat. Omissa englanti 5 ryhmissäni oli yhteensä yli 80 opiskelijaa, joten järjestelmällisyys tässä vaiheessa oli erityisen tärkeää.

Kurssin loppua kohden blogin Käyttäjät -listasta oli helppo tarkistaa, ketkä olivat tehneet molemmat vaaditut työt sekä kommentoineet ainakin yhtä kirjoitusta. Käyttäjät -listassa kirjoittajat ovat aakkosjärjestyksessä, mutta siinä on myös tehokas hakutoiminto, jolla haluamansa kirjoittajan artikkelit saa helposti muutamalla napsautuksella näkyviin.

Artikkelien hallinnointi kategorioilla ja avainsanoilla:

Blogissa oli opiskelijoita neljästä eri ryhmästä ja kukin opiskelija kirjoitti blogiin kaksi artikkelia, joten luettavia artikkeleita kertyi yli 200. Jotta tästä massasta voisi helposti löytää haluamansa, pyydettiin opiskelijoita merkitsemään työnsä tehtävänannon mukaiseen kategoriaan (esim. short story, fan fiction) sekä merkitsemään avainsanaksi ainakin ryhmänsä koodin.

Kategoriat lisätään hallintapaneelista kohdasta artikkelit ja sieltä kategoriat. Avainsanoja varten blogiin pitää lisätä avainsanapilvi, joka valitaan hallintapaneelista kohdasta ulkoasu ja sieltä vimpaimet. avainsanavimpain sitten raahataan blogin sivupalkkiin sopivaan kohtaan.

Melko monelta tämä kuitenkin unohtui, joten opettajan kannattaa seurata blogiin tulevaa artikkelivirtaa ja pikamuokkauksella ruksia artikkelihin sopiva kategoria ja lisätä ryhmäkoodi. Tämä palkitaan artikkelien arvosteluvaiheessa, jolloin opettaja voi artikkelien hallintanäkymässä helposti haarukoida tietyn ryhmän tietyn tehtävänannon työt listaksi, josta ne on helppo napsutella luettavaksi ja arvioitavaksi. Periaatteessa muokkaustoiminnolla voisi jopa tehdä punakynämerkintöjäkin, mutta siihen urakkaan emme sentään ryhtyneet.

Itse käytin yhtenä kategoriana sanaa ”Arvosteltu”, jolloin myös opiskelija näki, että olin työn jo katsonut läpi. Halutessaan hän pystyi vielä senkin jälkeen muokkaamaan työtään ja työ palautui minulle automaattisesti luettavaksi, kun artikkeli poistettiin ”Arvosteltu” -kategoriasta. Tämä osoittautui näppäräksi apuvälineeksi, koska silloin näin suoraan artikkelilistasta, mihin kohtaan arvostelussa edellisellä kerralla jäin. Useimmiten artikkelien parantelemisessa kyse oli plagioitujen kohtien uudelleenkirjoituttamisesta. Toki muutamat halusivat parannella työtään myös muilta saamansa palautteen pohjalta. Joka tapauksessa, käytäntö helpotti huomattavasti muutoin uuvuttavaa paranneltujen artikkeleiden etsintää ja minun oli helpompi pitää myös paperinen arviointilista ajan tasalla.

Loppusanat:

Blogiprojekti näin ensimmäistä kertaa toteutettuna oli opettajalle aika raskas, koska aikaa kului itse projektin toteuttamisen lisäksi myös WordPressin toimintojen opetteluun. Hallintapaneeli on kyllä selkeä, mutta sen sisäisen logiikan oppiminen, että minkä napin alta mitkäkin toiminnot löytyvät ja missä järjestyksessä tietyt asiat tehdään, oli välillä aika hankalaa. Meille tyypillinen kokeile ja katso-menetelmäkään ei ole niitä nopeimpia, mutta opimmepahan asiat kerralla kunnolla.

Itse blogityöskentely oli mukavaa vaihtelua kurssirutiineihin ja meistä opettajista ainakin tuntui, että opiskelijat oppivat sanaston ja kieliopin lisäksi paljon muitakin arvokkaita taitoja ja toivottavasti saivat uutta kipinää  opiskeluunsa. Opettajia kehotamme rohkeasti kokeilemaan blogia osana opiskelijoille tarjoamaansa oppimisympäristöä!

Mainokset
 

Avainsanat: , , , , ,

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: