”Mitä ovat oppimisympäristöt?” englannin 3. kurssin teemana

Viime keväänä sekä Lyseon lukion että Länsi-Porin lukion englannin kolmannen kurssin pääteemana oli oppiminen. Opiskelijoille avattiin PLE (=Personal Learning Environment) -termiä ja heitä kannustettiin kiinnittämään huomiota yksilöllisiin oppimistapoihinsa. Kurssien aikana he mm. saivat valita halusivatko he oppitunneilla työskennellä yksin, pareittain vai ryhmissä ja he saivat valita opettajan antamasta tehtävävalikosta itselleen hyödyllisimpiä tehtäviä haluamaltaan vaatimustasolta. Usein vaihtoehtoina oli kirjan käännöstyyppisiä kertaustehtäviä, soveltavia puheharjoituksia tai kirjallisia harjoituksia sekä nettityöskentely oppikirjan kotisivuilla tai Moodleen linkitetyillä muilla tehtäväsivuilla. Opettaja pystyi näin täsmallisemmin vastaamaan opiskelijoiden yksilöllisiin avuntarpeisiin ja opiskelijoiden käsitys omista taidoistaan jäsentyi paremmin.

 

PLE ja eriyttäminen ovat hyvä pari

Lukuvuosi 2012-13 on jo hyvin käynnissä ja Lyseon pihan vaahterat muuttumassa punaisiksi.

Ensimmäisen jakson aikana hyvän oppimisen aakkosia on tavailtu lukiotulokkaiden kanssa. Olemme korostaneet luultuja itsestäänselvyyksiä kuten vastuun ottamista omasta oppimisestaan  ja alkaneet näin kulkea polkua, jonka tienviittana on ’Hyvät metataidot x km’.  Englannin ensimmäisellä kurssilla ovat olleet korostuneesti esillä omalle tasolle sopivien tehtävien valinta ja omaehtoinen muistiinpanojen tekeminen.

Ensimmäisen jakson aikana on myös jatkettu viime vuonna tavaksi tullein työtavoin II-vuosiluokkalaisten kanssa englannin neloskurssilla. Päivitimme sanakoekansion ja jaoimme sen opiskelijoille tuntikirjanpitoa ja yhteistoiminnallisia sanakokeita varten. Iloksemme sanakokeet sujuvat kuin tanssi, kitkatta ja omalla painollaan. Jos tunnille on sovittu sanakoe, työparit laativat spontaanisti tunnin alussa kokeet toisilleen ja korjaavat ne saman tien.

Opiskelijan oman tason mukaan eriytetty kieliopin opiskelu on astunut askeleen eteenpäin viime vuodesta. Viime vuonna tarjosimme lähinnä helpompien ja vaativampien tehtävien valikon taululla. Vaativammat tehtävät olivat usein verkkotehtäviä, joiden linkit löytyivät kurssin Moodlesta. Alkaneena lukuvuonna olemme kokeilleet kolmiportaista kieliopin opiskelupolkua.

Vaihe 1 Ensin pidetään lähtötesti, esimerkkinä epäsuora esitys. Jos testi menee yli keskitason, kehotamme opiskelijaa tekemään vaativampia ja soveltavampia tehtäviä.

Vaihe 2 Jos testi menee alle keskitason, opiskelija tekee perustehtäviä omassa tahdissaan yksin tai toverien kanssa. Jos kielioppiasia on kovin vaikealta tuntuva, voi myös seurata opettajan aiheeseen ohjaavaa tauluesitystä.

Vaihe 3 Pidetään lopputesti, joka antaa opiskelijalle palautteen ja edistää metatietoa omasta osaamista ja toimii kertaavana, mielen käsitekarttaa  jäsentävänä ja kokoavana tehtävänä.

Vaiheen 2 aikana voisi kokeilla istumajärjestystä, jossa opettajan esitystä seuraavat siirtyisivät fyysisesti luokan eteen, ja itsenäisesti etenevät takaosaan. Tästä aiheesta kirjoitamme enemmän kategorian ’Luokka oppimisympäristönä’ alla.

Vielä tapauskuvaus epäsuoran esityksen tunnilta: Halutessaan vaativampia harjoituksia opiskelijat kysyivät, löytyykö epäsuoraan esitykseen harjoituksia Moodlessa. Moodlen käyttö kurssin oheisympäristönä on siis vakiintunut. Myönteisen vastauksen saatuaan opiskelija otti esiin oman miniläppärinsä, joka ei kuitenkaan löytänyt koulun verkkoa (asennustyö meneillään). Tämä ei ollut hänelle ylitsepääsemätön este. Tässä vaiheessa hän otti esiin kännykkänsä ja loi sillä miniverkon, joka mahdollisti internet-yhteyden! Voilà! Sitten hän alkoi tehdä tehtävää, johon kaveritkin tulivat mukaan. Hän opiskeli oman PLE:nsä mukaan, ja vähän oli PLN:kin mukana. Internetin ja mobiililaitteiden  roolista luokassa kirjoitamme myöhemmin omana lukunaan.