Hankkeen aikana englannin opetukseen vakiintuneita käytäntöjä

1. PLE tuntityöskentelyssä

Opiskelijoita kannustetaan tuomaan omia laitteitaan oppitunneille ja heitä opastetaan erilaisiin työtapoihin. Opettaja antaa vaihtoehtoja opetettavien asioiden työstämiseen ja selittää niiden hyödyt. Opiskelija valitsee itselleen tehokkaimmat tai mieluisimmat vaihtoehdot ja työskentelee itsenäisesti joko yksin, parin kanssa tai ryhmässä.

Useimpien kurssien aikana pyritään toteuttamaan itsenäisen työskentelyn viikko, jonka aikana opiskelija saa itse valita annetuista tehtävistä haluamansa ja toteuttaa ne omalla tavallaan. Opiskelija on tällöin itse vastuussa omasta ajankäytöstään ja esimerkiksi antaa itse itselleen kotitehtävät. Opiskelija kirjaa tehtävät ja ajankäytön opiskelupäiväkirjaan ja arvioi itse omaa suoritustaan.

2. Yksin työskentelystä pari- tai ryhmätyöskentelyyn

Mahdollisuuksien mukaan pulpetteja on pyritty sijoittelemaan siten, että opiskelijat voivat luontevasti tehdä yhteistyötä. Opiskelijat istuvat esim. pitkissä pöydissä toisiaan vastapäätä tai neljän hengen ryppäissä.Tehtävänannoissa käytetään runsaasti pari- ja ryhmätöitä.

Haasteena tässä työtavassa on keskittymisen herpaantuminen, tällöin työskentelyn vaiheet on ohjeistettava tarkasti ja annettava aikarajat työn valmiiksi saattamiseksi. Lisäksi opettajan tuki ja valvonta työskentelyn aikana on tärkeää.

Pari- tai ryhmäkokeiden kokeilua jatketaan. Heikosti englantia osaavien valvottu pienryhmäkoe on osoittautunut tehokkaaksi kurssin uusintakokeissa. Ryhmäkokeiden käyttö laajemmin vaatii vielä kehittelyä ja eriytystä. Lisäksi suuret ryhmäkoot ja tilajärjestelyt vaikeuttavat niiden toteuttamista.

3. TVT pysyvästi opetuksen osaksi

Kaikkiin kursseihin on luotu Moodle-pohja, jolta löytyy kurssin keskeisten asioiden kertausmateriaalia ja linkkejä. Kurssin aikana hyödynnetään opiskelijoiden kännyköiden suomia mahdollisuuksia, mm. Socrativen ja Quizletin käytössä.

Tulevaisuudessa, kun opiskelijat alkavat tuoda muitakin laitteita oppitunnille, voidaan TVT:tä hyödyntää laajemminkin. Mm. yhteiskirjoittaminen otetaan vakiintuneeksi työtavaksi, kunhan tarvittavia laitteita on mukana tarpeeksi. Nyt työtapa on kaatunut laitteiden puutteeseen tai kännyköiden soveltumattomuuteen esim. googlen Driven käyttöön.

4. Vertaisoppiminen

Osa kurssin pakollisista töistä tehdään julkisille alustoille verkkoon. Esim. englannin 2. kurssissa opiskelijat äänittävät puheensa Audioboohon ja englannin 5. kurssissa opiskelijat kirjoittavat kaksi pidempää kirjoitustehtävää blogiin, jolloin he voivat kuunnella tai lukea toistensa suorituksia ja ottaa niistä mallia. Kommentointitehtävät ohjaavat heitä myös rakentavan palautteen antamiseen. Vertailemalla toistensa töitä, he saavat myös realistisemman kuvan omasta taitotasostaan muihin nähden.

Verkkoon toisten nähtäville ladatut tehtävät myös useimmiten tehdään huolellisemmin ja niitä työstettäessä kielenhuoltotyökalujen käyttöä (esim. spell check, grammar check, sanakirjat) tulee harjoiteltua ja niiden avulla kielen rakenteista opitaan taas uutta.

5. Oman oppimisen seuranta ja arviointi: Folder

Opiskelijoille jaetaan kurssin alussa taitettu A3, johon on tulostettu valmiiksi sanakokeiden paikat sekä itsenäisen työn viikon itsearviointilomake. Kurssista riippuen, siihen on tulostettu muitakin kurssin tehtäviin liittyviä vastauskohtia, esim. tilaa käännöslauseille tai muistiinpanoille.

Folderin tarkoitus on antaa opiskelijalle kokonaisvaltaisempi kuva omasta edistymisestään ja työskentelystään kurssin aikana. Kurssin loputtua opettaja kerää folderit ja arvioi niiden sisällön. Itse tehtävien lisäksi folderissa arvioidaan opiskelijan kykyä arvioida ja analysoida omaa suoritustaan. Huolellisesti täytetty folder vaikuttaa arvosanaan positiivisesti kun taas huitaistu tai puoliksi tyhjä folder vaikuttaa arvosanaan alentavasti.

6. Opettajien välinen yhteistyö ja jakaminen

Opettajat suunnittelevat osia kurssista yhdessä ja jakavat toisilleen materiaalia esim. Googe Driven tai Dropboxin kautta.Tällä hetkellä Google Drivea käytetään materiaalin yhteismuokkaukseen ja Dropboxia valmiiden tuotteiden jakamiseen.

Myös käytettävät verkkoalustat jaetaan: Samaan blogiin kirjoittavat useamman opettajan ryhmät ja samaa Moodlekurssia käyttävät useat opettajat. Näin työaikaa säästyy, kun kaikkea ei tarvitse tehdä alusta asti yksin ja toisaalta materiaalin parastaminen on helpompaa ja hyödyttää kaikkia osapuolia. Vertaisoppimista tapahtuu sekä opiskelijoiden että opettajien välillä.

Yhteisalustojen kautta myös koulujen välinen tai jopa kansainvälinen yhteistyö on huomattavasti helpompaa ja yhteistyötä voi tehdä projektiluontoisesti esim. pelkän blogitehtävän verran.

 

Quizlet sanapelialusta

http://quizlet.com 29. syyskuuta 2013 Mikä on ja mihin soveltuu? Quizlet on sana- tai vastinpareihin perustuva pelialusta. Se luo valmiista setistä kädenkäänteessä erilaisia harjoituspelejä ja jopa kokeen. Quizlet soveltuu etenkin vieraiden kielten opiskeluun, mutta myös muihin oppiaineisiin esimerkiksi terminologian opiskeluun. Näin se toimii: Mene sivustolle quizlet.com. Voit kirjautua sinne joko facebook- tai google-tunnuksillasi tai voit rekisteröityä palveluun erikseen. Valitse settisi sanapalstojen kieli. Myös suomi löytyy joukosta. Luo setin sanaparit. Voit laittaa toiseen sarakkeeseen sanan ja toiseen joko määritelmän tai käännöksen. Luo niin monta sanaparia kuin on tarpeen. Tallenna. Jaa settisi linkki opiskelijoille esim. Moodle avulla. Nyt opiskelijat voivat harjoitella sanoja valitsemillaan tavoilla. Tarjolla on kääntökorttia äänellä tai ilman, sanelua, yhdistämistä, sanarallia ja tietenkin koe. Käyhän kurkkaamassa! On aika vinkeä vehje! P.S. Quizletissa on valmiina tuhansia valmiita settejä, joita voi yhtä hyvin käyttää ja joiden linkkejä voi jakaa opiskelijoille.

 

Socrativea kielenopetukseen: ideoita tunnin leikkimisen jälkeen

Mikä ihmeen Socrative?

Socrative on nettipohjainen pikatestausohjelma, jonka avulla opettaja voi tehdä kyselyjä tai pikatestauksia, joihin opiskelijat voivat vastata kännykästään tai muusta mobiililaitteestaan käsin. Tällä hetkellä voi tehdä joko monivalintakysymyksiä tai lyhyen kirjallisen vastauksen vaativia avokysymyksiä. Piakkoin ilmeisesti kysymyksiin pystyy liittämään kuvan ja kirjallisiinkin vastauksiin laatia mallit. Ohjelma tarkistaa vastaukset itse ja lähettää niistä koosteet ja tilastot opettajalle.

Socrative on helppo ottaa käyttöön. Opettajana teet ensin omat tunnuksesi osoitteessa http://www.socrative.com, josta saat käyttöösi pysyvän huonenumeron. Voit valmistella kyselyjä etukäteen kotona tai tehdä pikakyselyitä suoraan tunnilla. Voit myös ladata mobiililaitteeseesi appletin, josta pääset suoraan omaan huoneeseesi.

Opiskelijat osallistuvat menemällä osoitteeseen http://msocrative.com, jossa heiltä ensimmäiseksi kysytään huoneen numeroa. Syötettyään antamasi huonenumeron heille avautuu lataamasi kysely.Oletusarvona jokaisessa kyselyssä on ensimmäisenä kysymyksenä opiskelijan nimi, joten voit myöhemminkin helposti seurata kunkin opiskelijan edistymistä.

Kyselyn vastaukset saat halutessasi sähköpostiisi tai voit ladata ne heti koneellesi taulukkomuodossa. Voit myös seurata opiskelijoiden edistymistä ja tuloksia livenä omalta ruudultasi. Tarkempia käyttöohjeita ja opastusvideoita löydät socrativen kotisivulta http://www.socrative.com.

Ideoita Socrativen käyttöön:

Kokeilin Socrativea opiskelijoiden kanssa yhdellä oppitunnilla ja ideoita alkoi välittömästi pulputa mieleen. Perinteiseen sanakoekäyttöön se toki on ihan oiva. Mutta pedagogisesti siitä on juuri yhtä paljon hyötyä kuin sanakokeista yleensä. Eri juttu olisi, jos opiskelijoille voisi tehdä omia opettajatilejä, joiden kautta he voisivat tehdä toisilleen sanakokeita. Täytyy kurkistella käyttöehtoja, onnistuisiko tämä oikein luvallisesti vai pitäsisikö opettajan tehdä joukko lainatilejä tätä tarkoitusta varten.

Toisena idana pulpahti päähäni, että kurssikokeessakin ainakin luetunymmärtämisen ja rakenteen voisi tehdä Socrativen kautta. Opiskelija saisi heti palautteen oikein menneistä kohdista ja opettajalta säästyisi työaikaa muuhun. Tätähän voisi kokeilla jo oppitunnilla esim. ylioppilaskokeita harjoitellessa. Tosin opettajalta vaatii hieman viitseliäisyyttä naputella kaikki kysymykset ja niiden vaihtoehdot ensin testiin. Mutta testejähän voi tallentaa ja niitä voi jakaa muille, joten tämänkin työn voi jakaa kollegoiden kesken.

Kokeilimme opiskelijoiden kanssa myös tekstin työstöä Socrativen kanssa. Tein pikaisesti 10-kohtaisen kyselyn, jossa jokaisessa kohdassa pyydettiin kirjoittamaan omasta mielestä tärkeä sana tai ilmaisu tekstistä. Opiskeijat vastasivat kyselyyn pienryhmissä ja pian oli kasassa 6 ryhmän 10-kohtaiset listat tekstin tärkeistä ilmaisuista. Latasin tulokset näkyville excelliin ja niitä päästiin heti tarkastelemaan. Seuraavaksi tunniksi näistä ilmaisuista saadaan aineistoa tekstin lisäkäsittelyyn. Tätä samaa tapaa voisi käyttää hyväksi monenmoiseen muuhunkin oppitunnilla tapahtuvaan kielen työstämiseen, esim. käännöslauseiden käsittelyyn tämä voisi olla aika hyvä.

Yhden oppitunnin kokeilun perusteella voin suositella tätä yhdeksi työkaluksi lisää opettajan työpöydälle. Mukava olisi myös kuulla muiden ideoita, miten tätä voisi käyttää hyväkseen opetuksessa ja oppimisessa.

 

 

 

”Mitä ovat oppimisympäristöt?” englannin 3. kurssin teemana

Viime keväänä sekä Lyseon lukion että Länsi-Porin lukion englannin kolmannen kurssin pääteemana oli oppiminen. Opiskelijoille avattiin PLE (=Personal Learning Environment) -termiä ja heitä kannustettiin kiinnittämään huomiota yksilöllisiin oppimistapoihinsa. Kurssien aikana he mm. saivat valita halusivatko he oppitunneilla työskennellä yksin, pareittain vai ryhmissä ja he saivat valita opettajan antamasta tehtävävalikosta itselleen hyödyllisimpiä tehtäviä haluamaltaan vaatimustasolta. Usein vaihtoehtoina oli kirjan käännöstyyppisiä kertaustehtäviä, soveltavia puheharjoituksia tai kirjallisia harjoituksia sekä nettityöskentely oppikirjan kotisivuilla tai Moodleen linkitetyillä muilla tehtäväsivuilla. Opettaja pystyi näin täsmallisemmin vastaamaan opiskelijoiden yksilöllisiin avuntarpeisiin ja opiskelijoiden käsitys omista taidoistaan jäsentyi paremmin.

 

PLE ja eriyttäminen ovat hyvä pari

Lukuvuosi 2012-13 on jo hyvin käynnissä ja Lyseon pihan vaahterat muuttumassa punaisiksi.

Ensimmäisen jakson aikana hyvän oppimisen aakkosia on tavailtu lukiotulokkaiden kanssa. Olemme korostaneet luultuja itsestäänselvyyksiä kuten vastuun ottamista omasta oppimisestaan  ja alkaneet näin kulkea polkua, jonka tienviittana on ’Hyvät metataidot x km’.  Englannin ensimmäisellä kurssilla ovat olleet korostuneesti esillä omalle tasolle sopivien tehtävien valinta ja omaehtoinen muistiinpanojen tekeminen.

Ensimmäisen jakson aikana on myös jatkettu viime vuonna tavaksi tullein työtavoin II-vuosiluokkalaisten kanssa englannin neloskurssilla. Päivitimme sanakoekansion ja jaoimme sen opiskelijoille tuntikirjanpitoa ja yhteistoiminnallisia sanakokeita varten. Iloksemme sanakokeet sujuvat kuin tanssi, kitkatta ja omalla painollaan. Jos tunnille on sovittu sanakoe, työparit laativat spontaanisti tunnin alussa kokeet toisilleen ja korjaavat ne saman tien.

Opiskelijan oman tason mukaan eriytetty kieliopin opiskelu on astunut askeleen eteenpäin viime vuodesta. Viime vuonna tarjosimme lähinnä helpompien ja vaativampien tehtävien valikon taululla. Vaativammat tehtävät olivat usein verkkotehtäviä, joiden linkit löytyivät kurssin Moodlesta. Alkaneena lukuvuonna olemme kokeilleet kolmiportaista kieliopin opiskelupolkua.

Vaihe 1 Ensin pidetään lähtötesti, esimerkkinä epäsuora esitys. Jos testi menee yli keskitason, kehotamme opiskelijaa tekemään vaativampia ja soveltavampia tehtäviä.

Vaihe 2 Jos testi menee alle keskitason, opiskelija tekee perustehtäviä omassa tahdissaan yksin tai toverien kanssa. Jos kielioppiasia on kovin vaikealta tuntuva, voi myös seurata opettajan aiheeseen ohjaavaa tauluesitystä.

Vaihe 3 Pidetään lopputesti, joka antaa opiskelijalle palautteen ja edistää metatietoa omasta osaamista ja toimii kertaavana, mielen käsitekarttaa  jäsentävänä ja kokoavana tehtävänä.

Vaiheen 2 aikana voisi kokeilla istumajärjestystä, jossa opettajan esitystä seuraavat siirtyisivät fyysisesti luokan eteen, ja itsenäisesti etenevät takaosaan. Tästä aiheesta kirjoitamme enemmän kategorian ’Luokka oppimisympäristönä’ alla.

Vielä tapauskuvaus epäsuoran esityksen tunnilta: Halutessaan vaativampia harjoituksia opiskelijat kysyivät, löytyykö epäsuoraan esitykseen harjoituksia Moodlessa. Moodlen käyttö kurssin oheisympäristönä on siis vakiintunut. Myönteisen vastauksen saatuaan opiskelija otti esiin oman miniläppärinsä, joka ei kuitenkaan löytänyt koulun verkkoa (asennustyö meneillään). Tämä ei ollut hänelle ylitsepääsemätön este. Tässä vaiheessa hän otti esiin kännykkänsä ja loi sillä miniverkon, joka mahdollisti internet-yhteyden! Voilà! Sitten hän alkoi tehdä tehtävää, johon kaveritkin tulivat mukaan. Hän opiskeli oman PLE:nsä mukaan, ja vähän oli PLN:kin mukana. Internetin ja mobiililaitteiden  roolista luokassa kirjoitamme myöhemmin omana lukunaan.